*

Kirjoituksia Epämääräisiä kirjoituksia milloin mistäkin

EFSA ja elintarviketurvallisuus, moka?

  • Kuvakaappaus linkitetystä esitteestä
    Kuvakaappaus linkitetystä esitteestä

Johdanto

Sattumalta päädyin lueskelemaan Eviran nettisivulta usein kysyttyjä kysymyksiä, joiden kautta päädyin European Food Safety Authorityn (EFSA) nettisivulle lukemaan Bisfenoli-A:n turvallisuudesta. En ole perehtynyt mihinkään aiheeseen liittyvistä osa-alueista riittävästi, jotta voisin luotettavasti ottaa aiheeseen kantaa, taikka muutakaan tarvittavaa asiantuntemusta. Varmaankin kannattaa suhtautua kirjoitukseen sopivan skeptisesti.

Elintarviketurvallisuuteen liittyvässä riskimatematiikassa saattaa olla mahdollisesti erikoinen virhe, jonka hoksaamiseen liittyvä periaate muistui mieleeni eräästä netistä lukemastani kirjoituksesta, jota en tosin muista. (Siitä lisää viimeisessä kappaleessa).

On varsin mahdollista - tai pikemmin erittäin todennäköistä - etten ymmärrä asiaa riittävän hyvin, mutta ainakin melko pikaisen perehtymisen perusteella tällainen ongelma saattaa olla EFSA:n laskentatavassa.

 

Ainekohtainen riskikerroin ei riitä

EFSA käyttää elintarvikkeiden sisältämien aineiden turvallisuuden laskemisessa ainekohtaista riskikerrointa, joka oletettavasti estää kuluttajalle aiheutuvat terveyshaitat.

Laskentavan ongelma perustuu siihen että riskikertoimet ovat ainekohtaisia.

Jos riskikerroin on esimerkiksi 150 kuten Bisfenoli-A:lla ja EFSA:n sallimia aineita elintarvikkeissa olisi esim.1.000, niin riskikerroin ei välttämättä riitä. (Kuva)

Haittoja aiheuttavien aineiden vaikutukse voivat olla kumulatiivisia sekä probabilistisesti että vaikutuksellisesti.

Vaikutuksellisesta kumulatiivisuudesta esimerkkinä Bisfenoli-A (muistaakseni) häiritsee endokriinijärjestelmää ja aiheuttaa haittoja munuaisille sekä maksalle tarpeeksi isoissa annoksissa. Mikäli tuotteessa on 10 ainesosaa, jotka kaikki kuormittavat endokriinijärjestelmää, voivat vahingoittaa munuaisia tai voivat vahingoittaa maksaa; voi riskikerroin käytännössä pienentyä kymmenkertaisesti. Mikäli otetaan huomioon elintarvikkeet, hygienia ja kosmetiikka tuotteet yms. saattavat kertoimet pienentyä nopeastikin.

Todennäköisyydet kasautuvat ilman erillistä vuorovaikutusta ainesosien välillä. Esimerkiksi jos yhden ainesosan suhteen laskettaisiin riskikerroin perustuen mediaanitodennäköisyyteen jossa 50 prosentin todennäköisyydellä turvallinen raja-arvo aiheuttaa keskimääräisen eliniän aikana yhdelle kuluttajalle 100.000:sta syövän, tällöin EFSA:n hyväksymiä ainesosia olisi esim. 5.000, niin eikös silloin ole suuruusluokkaa 50 prosentin todennäköisyys, että 100.000:sta kuluttajasta 5.000 sairastuu syöpään? (Huom. Todennäköisyyslaskun tarkkuus ei tässä ole pointtina)

Haitat eivät ole välttämättä kumulatiivisia, mutta varmaan tämän näkökulman tarkasteleminen voisi olla ihan hyödyllistä. Erityisesti jos nyt tällainen moka tuossa elintarviketurvallisuudessa oikeastikin olisi - Mutta on tosiaan hyvin todennäköistä, etten vaan ymmärrä asiaa.

 

Kantin kategorinen imperatiivi sovellettuna päätöksentekoon

Muistan lukeneeni internetistä kirjoituksen, jossa käsiteltiin käytäntöjen muodostamista seuraavan kysymyksen näkökulmasta: Jos kaikki käytännöt/säännöt tuotettaisiin samalla periaatteella, niin mitä sitten seuraa? Johon kirjoituksen huomio käytännössä perustuu. Ikävä kyllä en muista mikä kirjoitus oli kyseessä niin en voi tähän laittaa linkkiä.

Näkökulman voisi mielestäni tulkita Kantin kategorisen imperatiivin soveltamista päätöksentekoon. Kategorinen imperatiivi on mielestäni moraalifilosofinen analysointityökalu, eli yksinkertaisemmin; Jos kaikki toimisvat kuten me, olisko se hyvä vai huono asia? Josta oletettavasti johdettuna siis ko. näkökulma.

Kiteytetysti yksittäisen ainesosan turvallisuutta ei varmaankaan voi määrittää ottamatta huomioon mitä seuraa kun kaikkien ainesosien turvallisuus määritetään samalla periaatteella.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat