Kirjoituksia Epämääräisiä kirjoituksia milloin mistäkin

Hiljainen hyväksyntä ja maahanmuuttokriittisyys

Maahanmuuttopolitiikka

Suomella on maahanmuuttopolitiikkaa, siihen liittyy suunnitelmia, eduskunnan aloitteita ja esityksiä, tehtyjä päätöksiä, lukuja, lakeja, virastoja, virkamiehiä kotoustoimenpiteitä, tukijärjestelyitä, tulkkauspalveluita, positiivista diskriminaatiota, sekä ennenkaikkea maahanmuuttoa. Maahamuuttopolitiikka on laaja asia, joka punoo yhteen monia yhteiskunnan eri osa-alueita.

Aihe on mielipiteitä jakava ja siitä on välillä vaikeaa kirjoittaa, sillä viestit tulkitaan helposti väärin.

 

Asenteista maahanmuuttopolitiikkaan, sekä sen kriitikoista

Maahanmuuttopolitiikkaan (kriittisesti) suhtautuminen on eriasia kuin maahanmuuttoon tai vielä tarkemmin maahanmuuttajiin (kriittisesti) suhtautuminen. Kuten aiemman kappaleen erittelystä käy selväksi, maahanmuuttajat ovat ihmisiä, ja maahanmuuttopolitiikka on jotain muuta.

Kriitikkojen joukkoon lukeutuu hyvin eri tavoilla motivoituneita ihmisiä, yritän seuraavaksi mainita muutamia niistä, mutta nämä ovat fiilispohjalla tehtyjä subjektiivisia lokerointeja, jotka eivät millään tavalla perustu tutkittuun tietoon:

 

1. Rasistit

Rasismia ja muukalaiskammoa on, ikävä kyllä. On ilmeistä että kriittisesti suhtautuvien mielipiteisiin myönteisesti suhtautuvat ihmiset, joilla on negatiivinen asenne erilaisia ihmisiä kohtaan.

Rasistien erilaisia motiiveja voisi eritellä tarkemmin, mutta itse luulen suurimman osan heistä motivoituvan sisäisen epävarmuuden ja sosiaalisen hyväksynnän kautta. Tunnetason motiiveja erilaiset viharefleksit ja niiden ehdollistuminen, mutta ehdollistuminen tapahtuu käsitteellisten ajatussarjojen kautta, ja viha on pikemminkin ilmenemismuoto, sekä käytös ei välttämättä vastaa sisäisiä todellisia tunnetason vuorovaikutus tapoja, (Esim. Tuttavalle esitetään, mutta oikeasti haluaa olla muita kohtaan ystävällinen) mutta myös todellista anti-sosiaalisuutta ilmiöön liittyy.

2. Maahanmuuttajien voinnista huolestuneet

Yleisellä tasolla ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan välittävät ihmiset luonnollisesti ovat kiinnostuneita maahanmuuttajien voinnista.

Maahanmuuttopolitiikka kattaa kaiken sen virallisen kohtelun, jonka osaksi maahanmuuttajat joutuvat muuttaessaan maahan. Mikäli maahanmuuttajista ja heidän voinnistaan välittää on motivoitunut kritisoimaan politiikan mahdollisia huonoja puolia, mikä ei estä kannattamasta maahanmuuttoa.

Tämä on siksi oma erityisryhmänsä, että maahanmuuttopolitiikka kattaa juuri kyseisen ryhmän kohtelun, eikä kaikkien ihmisten kohtelua, vaikka motiivi olisi yleinen ja erittelemätön ihmisystävällisyys.

Maahanmuuttajista välittäminen on motiivi yleiseen positiiviseen suhtautumiseen ja hyväksyvän signaalin lähettämiseen.

3. Konservatiivit

Asioiden säilyttäminen ennallaan ja muutoksen pelko, sekä vastustaminen, ovat moottoreita maahanmuuttokriittisyydelle. 

4.  Liberaalit avoimen vapaan liikkuvuuden (maailman) kannattajat

Rajojen ja esteiden purkamisesta kiinnostuneet liberaalit voivat omata yleisen positiivisen perusvireen maahanmuuton suhteen, mikä näkyy suhtautumisessa kaikkeen maahanmuuttopolitiikkaan.

5. Globaalia tai paikallista kulttuurien homogenisoitumista vastustavat

Osa ihmisistä vastustaa maailman eri alueiden yhdentymistä ja kulttuurin samankaltaistumista, ja maahanmuuttajat rinnastetaan jonkinlaiseksi kulttuurientropiaksi, jonka vuoksi maahanmuuttopolitiikkaan suhtaudutaan yleisesti kriittisellä tavalla. Taustalla ensisijaisesti vaikuttaa pelko oman kulttuurin katoamisesta. Täytyy myös kysyä kuinka realistinen tällainen pelko on?

Melko lähelle menee myös sellainen kansallisaate, joka pitää muita ihmisiä huonompana tai pyrkii rajaamaan heidät ulos. Tosin minusta se on hyvin eriasia kuin yleinen oman maan asioista välittäminen. Eron voisi yrittää käsitteellisesti havainnollistaa vaikka näin: Kaikkien kansalaisten asioista välittäminen on eri kuin vain tietynlaisten kansalaisten asioista välittäminen.

6. Sosiaalisista ja yhteiskunnallisista ongelmista huolestuneet.

Kriittinen suhtautuminen maahanmuuttoon on selitettävissä myös siitä seuraavista yleisistä sosiaalisista ongelmista huolestuneisuudella.

Ihmiset, jotka ovat huolissaan muiden ihmisten välillä syntyvästä kitkasta, väkivallasta tai vaikkapa huono-osaisuudesta, voivat suhtautua kriittisesti.

Vastaavasti yleisistä yhteiskunnallisista (käsitteellisistä ja seurauseettisistä) arvoista kiinnostuneet, kuten vaikka turvallisesta ympäristöstä, voivat löytää perusteita politiikan kritisoimiseen.

Ryhmään lukeutuu myös terrorismin pelko.

7. Kansantaloudellisesti motivoituneet

Käsittääkseni kansantalouden tilasta kiinnostuneet ovat hyvin jakautuneita maahanmuuttopolitiikan suhteen. Huoltosuhde on se avain sana, josta sekä vastustajat ja kannattajat löytävät motivaatiota. Maahanmuutto voi korjata Suomen ikärakennetta ja sen vuoksi parantaa huoltosuhdetta. Samalla perusteella voi myös kritisoida maahanmuuttopolitiikkaa, sillä siihen liittyy myös heikentyneitä huoltosuhteita. Mikäli tarkastelu rajataan taloudelliseen näkökulmaan, niin täytyy tarkastella kustannuksia ja hyötyjä. Oletettavasti ainakin pitkällä aikavälillä huoltosuhteen paranemisesta seuraa taloudellista etua.

 

 

Maahanmuuttopolitiikan onnistuneisuudesta ja maahanmuuttajien voinnista lyhyesti

Yleisesti ottaen minusta maahanmuuttoon liittyvien järjestelmien suunnitteleminen vaatii erityistä vastuullisuutta, ja sellainen ajattelutapa, että yritetään tehdä asiat jotenkin paremmin on minusta hyödyllistä.

Minusta maahanmuuttopolitiikkaa voi väittää ainakin osittain epäonnistuneeksi mikäli maahanmuuttoon liittyy merkittäviä tilastollisia yhteiskunnallisia ongelmia kuten: Rasismia, väkivallan tai raiskauksien määrällistä lisääntymistä, alueellista segregaatiota, tuloerojen kasvamista, suuria työttömyysasteita, yleistä psyykkistä pahoinvointia yms.

Epäkohtiin täytyy kiinnittää huomiota ja pyrkiä ratkaisemaan niitä, erityisesti jos maahanmuuttajat itse kärsivät ongelmista eniten.

 

 

Sopeutumisongelmat: Rasistit ovat osa ongelmaa, eivät osa ratkaisua

Suuri osa kaikista yhteiskunnallisista ongelmista liittyy ihmisten keskinäiseen toimeentulemiseen. Sopeutuminen yhteiskuntaan voi olla joillekin yksilöille vaikeata, vaikka olisi parhaat mahdolliset puitteet.

Sopeutumisongelmat johtavat yhteiskunnallisiin ongelmiin ja tuottavat sivuvaikutuksina lieveilmiöitä.

Erilaisesta kulttuurillisesta taustasta tulevalla ihmisellä yhteiskuntaan sopeutumisen haaste on lähtökohtaisesti suurempi. Mikäli erottuu joukosta ulkonäöllisesti tai muuten selvästi, se todennäköisesti suuremmalle osalle ihmisistä vaikeuttaa sopeutumista entisestään. Toiset varmaan osaavat kääntä erilaisuutensa eduksi, mutta se voi olla hyvin vaikeata.

Rasisit vaikeuttavat sopeutumista ja itse aiheuttavat yhteiskunnallisia ongelmia, tai pahentavat niitä.

 

Rasismin hiljainen hyväksyntä

Maahanmuuttokriittiset poliitikot mielellään keräävät kaikki mahdolliset äänet kaikilta mahdollisilta äänestäjiltä. Mutta mikäli he eivät sanoudu irti rasismista, he antavat tavallaan hiljaisen hyväksynnän rasismille. He tarjoavat tekosyyn suhtautua negatiivisesti erilaisiin ihmisiin. Minusta se on vastuutonta ja itsekästä, sekä aiheuttaa ongelmia ja vaikeuttaa kaikkien ihmisten elämää.

Minusta maahanmuuttokriittisten poliitikkojen rasismin hiljaisen hyväksynnän täytyy loppua.

 

 


 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Eero Kivelä

Asia on perusteellisen selvä: ei maahanmuuttoa – ei maahanmuuton ongelmia. Siitä on lähdettävä.

Turhaa höpinää on väittää työperäisenkään maahanmuuton olevan hyödyllistä yhteiskunnallemme.
Puheet edes hyvin koulutettujen maahamme muuttavien tarpeellisuudesta on sekin pelkkää pelleilyä.

Hyvin koulutetuista tulee johtajia muille tänne muuttaneille, jotka sitten rähisevät tavalla tai toisella ja esittävät vaatimuksia kantasuomalaisille.

Miksi muuten ne hyvin koulutetut Suomeen haluavat tulla?

Turha pohdiskella mikä meni pieleen kotouttamisessa. Totta kai meni ja menee pieleen, koska niitä maahanmuuttajia on Suomeen niin paljon päästetty.

Se vähäinen määrä muuttaneista, joiden on suotavaa ollut Suomeen päästäkin, on asia erikseen. Monille heistäkin on ahdistavaa, että maahamme pääsee sellaista porukkaa, joiden aiheuttamaa pahaa nuo poloiset ovat joutuneet lähtemään pakoon.

Lepsua maahanmuuttopolitiikkaa vastustavia ollut jo ainakin parikymmentä vuotta. Heille on naureskeltu mainiten heidät erilaisuutta turhaan pelkääviksi tolloiksi.

Ainoa todellinen keino vaikuttaa maahanmuuton ongelmiin on rajoittaa maahanmuuttoa radikaalisti. Muu on pelkkää kosmetiikkaa.

Tänne muuttaneille tehtävä selväksi missä kaappi seisoo ja missä sen pitää seisoa. Vuosisatojen aikana suomalaisten omaksumat arvot ovat pää osin sen verran hyviä, että jos niitä uhataan niin on puolustauduttava tehokkaasti. Jos ne arvot eivät kelpaa ulkomaalaisperäisille, häipykööt sinne mistä ovat tulleetkin. Jos eivät siihen vapaaehtoisesti suostu, niin pakkokeinoin heidät karkotettava pois. Suomeen heille pysyvä maahantulokielto niin, ettei ole mitään lieventäväksi katsottavaa syytä, jonka perusteella voisi tulla edes lyhyeksi ajaksi maahamme.

Tässä sotiemme veteraanien pelastamassa isänmaassa maahanmuuttajataustaisten rettelöinti tarkoittaa sodanjulistusta kantasuomalaisille.

Monikansalliset jengiläiset ovat maamme miehittäjiä. Afganistanista suomalaiset rauhanturvaajat pois pikaa pikaa turvaamaan omaa kansaamme ja ajamaan pois rettelöitsijät. Maassamme, eikä muuallakaan, tarvita moisia väkivallan tekijöitä.

”Ei ongelmaa mitään, vain rikkautta”, sanoi monikultturisti.

”Missä maahanmuuttokriittinen kantasuomalainen - siinä paha ongelma”, sanoi monikultturisti.

”Erilaisuutta pelkäävät suomalaiset ovat suvaitsemattomia”, sanoi monikultturisti.

”Mieluummin kärsin kotoisesta 'köyhyydestä' kuin vierasperäisestä 'rikkaudesta' ja parempi olla maahanmuuttovastainen kuin vain maahanmuuttokriittinen”, sanoi realisti – ja kertoi siinä arkirealistisen totuuden.

Seuraavassa yksi esimerkki naurettavasta ja niin vietävän typerästä pohdinnasta.
Niitä plää-plää -juttuja:

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194932271843/arti...

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Minusta teidän kommenttine perusteella ette hillitse itseänne, ettekä punnitse kysymystä objektiivisesti, ainakaan siltä osin että pidätte kaikkia vaikutuksia negatiivisina kykenemättä näkemään mitään hyvää ilmiössä. Retoriikka sisältää paljon vastakkainasettelua rakentavaa näkökulmaa, sekä vahvaa yleistä negatiivista suhtautumista. En ole oikein varma onko kommenttinne riittävän asiallinen.

Minusta te olette negatiivinen, torjuva, vihamielinen, turhautunut, kontrollin haluinen - mikä ehkä viittaa epäluottamukseen päättäjien suhteen tai vaihtoehtoisesti jonkinlaiseen alistamiseen, sekä suhtaudutte halventavasti ja epäkunnioittavasti muualta tuleviin ihmisiin, teidän mielestänne heillä ei ole samoja oikeuksia kuin muilla.

Jos kohtelette muita ihmisiä tuolla tavalla niin varmaan teette heidän elämänsä vaikeammaksi.

Työperäinen (erityisesti) maahanmuutto voi helpottaa Suomen taloudellista tilaa korjaamalla huoltosuhdetta.

Erilaisesta ympäristöstä tulevilla ihmisillä on oikeus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vallitsevien arvojen kyseenalaistamiseen, kommentissanne haluaisitte viedä ihmisiltä sellaisen mahdollisuuden pois, koska pelkäätte yhteiskunnan muuttuvan erilaiseksi.

Petri Muinonen

"Hyvin koulutetuista tulee johtajia muille tänne muuttaneille, jotka sitten rähisevät tavalla tai toisella ja esittävät vaatimuksia kantasuomalaisille.

Miksi muuten ne hyvin koulutetut Suomeen haluavat tulla?"

Aika huonosti Suomea tunnet, jos et ymmärrä

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

5. kohta osui jossain määrin.

En pelkää kulttuurin häviämistä, tiedän sen tapahtuneen jo. Sen tietää siitä, että patriootit ja konservatiivitkin käsitteineen, argumentteineen ovat kuin suoraan jostain amerikkalaisesta kuvastosta. Maahanmuuttajat ovat homogenisointia. Kaikki on formaattia. Franchisingia. Me emme luo enää mitään, emme valmista itse. Emme tee. Olemme kuluttajia. Loppukäyttäjiä. Mutta tuote ei myy tehokkaasti, jos kohdeympäristöä ei muokkaa sille sopivaksi.

Mielestäni kuolleita pitäisi kunnioittaa. En minä itseni takia ärsyynny tai edes jälkeläisteni, me olemme kaikki sitä samaa geneeristä ryönää lapsesta saakka. Lihavia, löysiä, narsistisia kuluttajidentiteettisiä ihmisjätteitä. Lypsykarjaa.

Mutta että historiakin vaihdetaan tai toisaalta vedotaan johonkin, mitä ei enää ole silloin kun tarvitaan jotakin. Se on pilkkaa ja epäkunnioitusta.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Elämää postpostmodernissa liukuhihnadystopiassa erilaisia käyttötarkoituksia omaavien laitteiden ympäröimänä, vailla sisäistä täyteläisyyttä tai merkityksellisiä virikkeitä, kaivataan yhteyttä luontoon ja ihmisiin, huolettomaan amish-yhteisöön. Tai jotain sinnepäin? :)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

En tiedä olisiko se niin, että "kaivataan". Ymmärretään se, että tässä mennään kokoajan väärään suuntaan. Ja vaikka ymmärretään se, mikään larppaus ei auta merkittävällä tavalla, vaan ainut tapa on vääntää volumea kaakkoon kunnes kone hajoaa.

Se on rasittavaa, että mitä enemmän lukee ja koittaa selvittää asioita ihmisestä, sitä enemmän näkee, miten miltein kaikki se, mikä tässä maailmassa on näennäisesti vikana, on oikeastaan ihan normaalia toimintaa viallisessa ympäristössä.

Toisaalta miettii, että ketä varten tämä kaikki on olemassa, enkä ole enää ihan varma, että se on meitä varten. Niin paljon uussanoja. Merkityksiä, jotka ovat ihan päin vastoin. Esim. vapaus tarkoittaa yhä useammin vapautta olla tekemättä.

Siinä vaiheessa, kun tajusin, että sen jälkeen, kun Freud arvaili riittävän lähelle, olemme oikeastaan olleet täysin talutushihnassa, meni minun viimeinenkin usko tähän hommaan. Meidät saadaan tekemään mitä vaan. Haluamme.

Mutta mitä tarvitsemme? Freudin jälkeen se ei ole enää ollut merkityksellistä tai arvokasta.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Hienosti jäsennelty kokonaisuus Henri...
Maahanmuuttajiin lähempi tutustuminen muuttaa käsityksiä, tai ainakin minun kohdalla on käynyt näin, vaikken ole rasisti koskaan ollukaan...
Tunnen henkilökohtaisesti venäläisiä, yhden afkaanin, yhden kurdin ja erään elämään positiivisesti suhtautuvan kongolaisen...
Miksi meillä ei voitaisi ottaa kaikkia yhteiskunnan jäseniksi mukaan rakentamaan Suomea... leipää riittää ja asuntoja saadaan rakentamalla... Ainakin ne maahanmuuttajat, joihin olen tutustunut, haluavat tehdä työtä ja olla jäsenenä kansakunnassa nimeltä Suomi...
Itse olen aiemmin nuorempana kokenut, etten kuulu tähän yhteiskuntaan ja siitä syntyi ongelmia... Koin, ettei minulla ole paikkaa täällä Suomessa... vaikka olen hyvinkin kantasuomalainen... ehkä voin samaistua näiden maahanmuuttajataustaisten nuorten ajatusmaailmaan, joille sanattomasti osoitetaan, ettei heitä tarvita esim. ko. työpaikassa... Me tarvitaan osallisuutta kaikille täällä Suomessa ja silleen me tullaan pärjäämään ja tekemään uudet Nokiat.

Jarno Liedes

3. Konservatiivit

Olen kyllä erimieltä. Lat.Conserva (säilyttää) ei tarkoita käsitteellisesti politiikassa mitenkään vanhanaikaista tai muutospelkoista. Bismarckia voidaan pitää saksalaisen konservatismin poliittisena ilmentymänä, mutta tekivät ensimmäiset lait eläkkeistä ja tapaturmavakuutuksista jota kutsuisin ihan edistykseksi vai mitä ? Eikä progressiiviset konservatisti puolueet Kanadassakaan ole maata tuhonneet vaan päinvastoin pitäneet amerikanisaation poissa jokseenkin. Enemmänkin kutsuisin konservatiiveja ryhmäksi joka tutkii ennenkuin hutkii.
Jos kaipaat tietoa näistä eroista niin suosittelen : Jonathan Haidt, the righteous mind. Toki vaatii syvällistä ymmärrystä symboliikasta ja abstraktioista ja ennen kaikkea muna-kana-asetelmasta.

5. kohtaan täytyy sanoa, että on oikeastaan aika mielenkiintoinen "ongelma" jopa sekin, että meidän skandinaaviset piirteemme ovat peittyviä alleeleita suureltaosin. Olematta mikään geneettinenrasisti on silti aika näkymä josko joskus tämä erilaisuus mitä vielä edustamme ja mikä vielä näkyy meissä, katoaa. Ja katoaako sen mukana kokonainen kulttuuriulottuvus? Siis jos otetaan huomioon sekä fyysinen, että psyykkinen ulottuvuus. Mitkä limittyvät kun puhutaan kulttuureista.
Vaikka tuolla jo mainittiin, että aika paljon yhteisöllisyydestä ja perinteistä on jo luovuttu liberalisaation vuoksi ja se näkyy tiettynä henkisenä taantumistilana koko yhteiskunnassa. Ja sitten sama ongelma näkyy tietenkin myös päivän puheenaiheessa - jengeissä.
Voidaanpa kärjistäen sanoa, että amerikan intiaanit kokivat karvaasti ensimmäiset modernin ajan maahanmuutto-ongelmat. Mekanismit ja syyt ovat nimittäin verrattavissa yhä tähänpäivään ja intiaanien kohtalo tiedetään yhä. Dominantimpi kulttuuri voitti. Kulttuurinen erilaisuus vaatii sen ylläpitämistä, mutta yhdelle alueelle ei mahdu kovinmontaa tapaa toimia. Jugoslavia yhtenä esimerkkinä.

Mitä rasismiin tulee, niin täytyy sanoa että aika vähissä se on suomessa. Mitä nytjuopot huutelee, mutta nehän huutelee kaikelle. Sitten on muutama kourallinen muitakin. Mutta tämä yhteiskunta ei rasismista kärsi se on selvä.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Säilyttäminen viittaa minusta nykyisen tilan ylläpitämiseen ja muutoksen vastustamiseen. Varovaisuus, vanhanaikaisuus, nykyisestä tai menneestä tilasta välittäminen tai pelko muutoksesta vaikuttavat olevan keskeiset motiivit, mutta kai konservatiivisuus voi olla jotain muutakin.

Minusta on suorastaan käsittämätöntä että vertaatte amerikanintiaaneja suomalaisiin, ja rinnastatte ilmiön maahanmuuttoon. Nämä asiat ovat niin kaukana toisistaan, ettei tuolla historiikilla ole mitään todellista yhtymäkohtaa nykytilanteeseen. Vaikuttaa uhriutumiselta.

Rasismin vähättely kertoo asenteestanne.

Jarno Liedes

Euro siis esimerkiksi on hyvä pitää ? Tai korot ovat hyvä pitää korkealla ? Konservatiivisuutta ?

Suomalaisiin ? Vertasin niitä mekanismeja jotka amerikassa tapahtui. Siirtolaisuus (indentured servants), pakolaiset(presbyteerit ym) ovat käsitteellisteti suoraanverrannollsia tämänpäivän vastinkappaleisiin. Ainut vain, että tuolloin myöhemmässä vaiheessa lähtömaat erityisesti kannustivat lähtemään siirtolaiseksi kun amerikanintiaaneilta oli vallatua tarpeeksi alueita. USAlla ja Kanadalla oli aktiivinen sopeuttamispolitiikka aina Washingtonin ajalta lähtien intiaaneille(käänteistä siis), voidaaan puhua maahanmuuttopolitiikasta. Itseasiassa mm. factory-järjestelmä oli eräänlainen "kototuttamisohjelma" ja senjälkeen tulivat koulut ynnä muut

Ajatusrinnastamisesta ei siis ole argumenttina mitenkään huono. Jos on niin saa tietenkin perustella että miksi.

Mitä tulee tuohon 5 kohdan kommenttiin niin se oli ihan puhdas hajatelma.Toki nyt varmaan rasismintaistelijan silmissä paljastin pahuuteni. Anteeksi pahuuteni.

Ole huoleti, aika hyvin täällä tullaan kaikki toimeen vaikka jotkut pelkäävät. Tunnen senverran paljon muuttajia joiden kanssa olen päivittäin tekemisissä, että pystyn sanomaan jotain asiaan.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Ne teidän "skandinaaviset piirteenne" ovat maahanmuuton seurausta. Kuin myös "skandinaaviset piirteet" ylipäätään. Esim. vaikkapa sinisilmäisyyttä tai vaalehiuksisuutta jos tarkastellaan, sitä löytyy kyllä maailman eri kolkista.

Esim Melanesia: https://www.youtube.com/watch?v=buOT7ZkgUXI

Sinisilmäisyys muistaakseni itse asiassa on tullut Eurooppaan Afrikasta. Että löydösteen perusteella sieltä on tullut mustaihoisia, sinisilmäisiä ihmisiä. Vaaleahiuksisuus taas onkin aika jänskä juttu. Vähän aikaa sitten törmäsin siihen, että esim. Suomessa ihmiset syntyvät vaaleina, mutta "tummuvat" kasvaessaan. Miksi? Syyksi on ilmeiseksi löydetty testosteroni. Ontogeneettistä muutosta.

Jarno Liedes

Ei nyt tarvise alkaa rasismihysterisoimaan! :D

Tarkoitin tietenkin NIITÄ PIIRTEITÄ jotka ovat TÄÄLLÄ tulleet evoluution mukana. Tiedätkö, se erilaisuus. Tummatukkaisuus ja ruskeasilmäisyys ovat dominoivia. Kuten myös pigmentti :)

http://www.youtube.com/watch?v=lIjQRp_sv-c

Mutta antaa olla tämän "lipsautuksen" koska siitä saadaan kohta vain leimakirveet käyttöön ja se ei ollut tarkoitus.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kannattaa varmaan viimeistenkin kantasuomalaisten herätä tähän päivään, jossa valtioden väliset rajat liudentuvat yhä selkeämmin ihmisten arjesta.

Omasta perhepiiristä kolme nuorta on erilaisissa vaihto-ohjelmissa ympäri maailmaa ja neljäskin lähdössä ensi kuussa rauhanturvatehtäviin.

Oman poikani ystävä Hollannista päätti kokeilla asumista ja elämistä Suomessa. Täällä on kuulemma väljää, hiljaista ja mukavaa.

Nuori mies tuli viime viikolla Suomeen ja on juuri nyt vieraanani kesämökillä Puumalassa. Halkoja on hakattu aktiivisesti.

Koska kämpän saaminen on tietysti aina hankalaa, niin otettiin kaveri joksikin aikaa alivuokralaiseksi Malmin asuntoomme, jossa on pari tyhjää makuuhuonetta. Toivottavasti oma kämppä löytyy pian.

Kielen harjoittelu aloitettiin saman tien. Sanastomme kun poikkeaa kovasti eurooppalaisista kielistä.

Sellaista elämä nykyisin on. Kännön vuodet ovat kaukaista historiaa.

Menestyäkseen tämä yhteiskunta tarvitsee enemmän ketteryyttä, innovatiivisuutta ja kansainvälisyyttä kuin maahanmuuttokriitikoita.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Täällä ei ehkä ole mitään niistä asioista, kun rajat ovat lopullisesti liuenneet.

Ei hyvistä tai huonoistakaan asioista.

Maahanmuuttokriitikot ovat kiinteä osa muutosprosessia. Mitään muutosta ei tapahdu ilman muutosvastarintaa ja muutosvastarinta on tärkeä osa muutosta. Sellaista, joka tapahtuu joka tapauksessa.

Kyseessä on identiteetin kuolema ja totta kai siitä lähtee ääni, kun se tapahtuu. Totta kai muutoksessa on kipunsa.

Muutoksesta on monenlaista harhaluuloa. Yksi on, että se on aina pahasta. Toinen on , että se on aina hyvästä. Kolmas, että se on hallittua.

Sanoisitko toiselle ihmiselle, että hänen kannattaa tappaa itsensä, koska kuolee joka tapauksessa? Noudattaisitko itse sitä uskoessasi niin?

On omituista puhua ketteryydestä tällaisessa yhteiskunnassa, jossa joka asialle on jokin säädös. Ja innovatiivisuudesta, kun kaikki on lainattua ja kopioitua. Ja kansaivälisyydestä, kun päämääränä on, ettei ole mitään kansoja ja väliä.

Ja vielä omituisempaa on tuon listan jälkeen pohtia, että ne olisivat jotenkin maahanmuuttokriitikoista kiinni. Mikään ei ole. Minusta maahanmuuttokriitikot yrittävät puolustaa abstraktia huuhaata siinä missä heidän vastustajansa yrittävät saada aikaiseksi vielä astetta abstraktimpaa huuhaata.

Tosiasia on se, että Suomen kokoisessa "yhteiskunnassa" ei ole mitään yhteisiä intressejä. Ristiriidat ovat väistämättömiä ja niitä on selvitelty aiemminkin. Ne ristiriidat eivät monta kertaa isommassa "yhteiskunnassa" vähene. Mutkia oiotaan ja byrokraatteja palkataan kahta kauheammin.

Mutta intresseistä tässä on kyse. Mitä minä arvostan. Mitä sinä arvostat. Jos intressit kohtaavat, ne ovat yhteiset intressit. Minun ei tämän aiheen tiimoilta tarvinne sitä todistella, että niitä yhteisiä intressejä on vaikea löytää tästä maasta. Sen pohjalta on mielestäni harhaista kuvitella, että ihmiskunnalla olisi sellaisia.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

On taivaan tosi, etteivät ketteryys, innovatiivisuus ja suomalainen politiikka tahdo millään sopia samaan lauseeseen. Silti sitä nyt kaikkein eniten tarvittaisiin. Ryhdytäänkö vaihtamaan poliitikkoja? Vaalit on keväällä. Aluksi voisi toimittaa vaikka persukat takaisin takametsiin.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #14

Minä luulen, että se on - ainakin osaksi - tahallista.

Äänestit ketä tahansa tai mitä tahansa, politiikan suuntaviivat pysyvät samana, sillä Suomen hallituksen rooli on kasvavassa määrin kumileimasimena olo. Euroopan intressit, ovat niiden intressejä jotka oikeasti puikoissa istuvat.

Erinomaisesta palveluksesta ja lobbauksesta saa toki hyvin palkatun suojatyön Euroopasta. Minä en ole sitä touhua mahdollistamassa. Jos haluaa vetämään välistä, saa suksia sinne ilman minun myötävaikutustani.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Sellainen kuriositeetti nousi mieleeni, mikä ei varsinaisesti liity Henrin tekstiin, vaan näihin yleisiin oloihin ja mielipiteisiin vaikuttamiseen Suomessa. Että miksei täällä maalla näy maahanmuuttajia?

Ensimmäisestä kommentista päätellen on viimeisetkin torpat laajakaista, tai ainakin 3g jo saavuttanut. Eikö meitä pidetä kelvollisina ottamaan vastaan ihmisiä, tutustumaan ja toimimaan naapureina? Täällä ne vapaat työpaikatkin ovat, siroteltuna ympäri maakuntia. Nyt tutustumme Ukrainalaisiin ja Virolaisiin, joilla kielitaito on usein yhtä hyväkuin paikallisilla - sitä oppii äkkiä viittomaan tuon yskän kuulostavan pahalta, terveyskeskus ottaa vastaan myös ulkomaalaisia, eikä maksa paljoa, tarvitsetko autokyydin..

Muistakaa myös hyvät ihmiset karjalaisten asuttaminen. Käsitykseni mukaan piaikoitellen myös se aloitettiin typerästi. Rakennettiin omia kouluja, kiellettiin seka-avioliittoja, sekä muutakin segrekaatiota kummankin puolen taholta päästiin toteuttamaan pahimpien idioottien pitäessä ääntä kuin yllä ikään. Missäs on karjalainen kulttuuri nyt? Minä opin isoäidiltä miten leivotaan ja paistetaan, muu meni ohi korvien, tuskin yksikään ikätoveri omistaa siitä kulttuurista enempää.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Tuota maaseudun mahdollisuuksia on aiheellista pohtia, vaikka vaikea se aihe on.

Täällä meillä on kyllä kylilläkin venäläisiä, ehkä jokunen thaimaalainen - yleensä selviämisen edellytyksenä on kontaktien saanti ja kyky elää pienessä, erilaisessa kyläyhteisössä. Näppituntumalta sanoisin, että ne jotka täällä pärjäävät ovat maalta kotoisin ja tottuneet maaseudun töihin, vaikka erilaisiinkin.

Useimmat ns. mamut joita tunnen ovat kaupungeista kotoisin. Muutama poikkeus on, ja näillä olisikin edelltyksiä, nähdäkseni, jos syrjäseutumme ei olisi niin kovin syrjäistä.
Talvesta selviämään oppii tropiikistakin tullut muutamassa vuodessa, mutta ei siitä pitämään. Talvi kun on raskasta ja vaikeaa, olosuhteet muuttuvat täysin. En itsekään ole siihen täysin tottunut.

Ne ryhmät joista tunnen eniten ihmisiä ovat somalit ja kurdit. Nuoret näistä haluavat kolunkäyntinsä jälkeen yleensä suuremmalle paikkakunnalle opiskelemaan tai jotkut suoraan töihin. En ole tavannut nuorta tai nuortaparia jotka haluaisivat perustaa vaikkapa lammastilan. Lääkäreiksi haluavia ja pitsapaikan pitäjiä kyllä löytyy. Ja siltä väliltä.

Epäilemättä Lieksassa on muutaman vuoden kuluttua jokunen tummaihoinen duunari ja hoitsu, tuskin metsätyömiehiä tai rajavartijoita. Maaseudulla on kyllä ennakkoluulottomia ihmisiä aivan siinä missä kaupunkipaikoissakin, mutta ympäristö ja ennen kaikkea välimatkat asettaa rajoituksensa.

Toimituksen poiminnat