Kirjoituksia Epämääräisiä kirjoituksia milloin mistäkin

Vastikkeellisuuden ja työmarkkinoiden paradoksi

Tarvitseeko Suomi vastikkeellisen ja oikeudenmukaisen työttömyysturvajärjestelmän?

Minulla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta aiheesta voidakseni kirjoittaa vastuullisesti ja virheettömästi, siksi haluan kannustaa kriittisyyteen asiasisällön suhteen. Minulla ei myöskään varmaankaan ole riittävää tahdikkuutta käsittelläkseni aihetta riittävän hellävaraisesti. Aiheesta keskusteleminen on hyvin hankalaa sillä työttömät ovat yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa ja työttömyyden ympärillä liikkuvat ikävät sosiaaliset signaalit saattavat lisätä pahoinvointia yhteiskunnassa.

Uudessa Suomessa työttömyyteen liittyvästä julkisesta keskustelusta on kirjoittanut ainakin Ville Pulkka. Hän on myös kirjoittanut osallistavasta sosiaaliturvasta.

Minusta huono itsetunto ja alhainen yhteiskunnallinen asema ovat työttömyyden olemukseen kietoutuneina. Minusta työttömilläkin pitää olla hyvä itsetunto ja he ovat yhteiskunnan täysmääräisiä jäseniä aivan kuten kaikki muutkin. Sellaisia ratkaisuja, jotka perustuvat yhteiskunnan heikoimpien jäsenten pompottelemiseen en pidä hyvinä, mutta siitä huolimatta kannatan vastikkeellisia elementtejä hyvin toteutetussa ja oikeudenmukaisessa työttömyysetuusjärjestelmässä.

Päätin kirjoittaa aiheesta Pia Kauman tämänpäiväisen Uuden Suomen kirjoituksen vuoksi, sekä Kimmo Toroskan samaa aihetta käsittelevän launtaisen kirjoituksen vuoksi, jossa aihetta käsiteltiin raflaavammin "orjatyö" -otsakkeen kautta. Kirjoitukseni perustuu suurelta osin Kauman tekstiin kirjoittamaani kommenttiin, jota päätin laajentaa erilliseksi tekstiksi. Aikaisemmin olen myös kirjoittanut toimeentulotuesta ja sen leikkaamisesta, minusta se kannattaa lukea jotta näkökulma aiheeseen selkenisi.

 

Kannustinloukku - Mikä se on?

Kannustinloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisellä ei ole odotettuja tai riittäviä kimmokkeita toimia itselleen tai yhteiskunnalle hyödyllisellä tavalla. Toimeentulotuki esimerkiksi aiheuttaa vuokra-asuntojen kysynnän tyyppivääristymän kannustinloukun muodossa, väliotsikko: "Vuokra-asuntojen hintavaikutus, esimerkki: Matti, Teppo ja Seppo" - Tällä voi olla vuokratasoa korottava vaikutus, jonka suuruutta en osaa arvioida (Mahdollisesti merkityksetön, ehkä huomattava).

Tukijärjestelmä useimmiten on kannustinloukkujen aiheuttaja. Esimerkiksi kyseessä on kannustinloukku jos henkilö A.A saa tukea yhteiskunnalta 500 euroa kuukaudessa ja hän hankkii itselleen muita tuloja 100 euroa kuukaudessa, ja se johtaa yhteiskunnan tuen pienemiseen 100 eurolla. Odotettu kannustin 100 euron hankkimiseen puuttuu.

Vero voi aiheuttaa kannustinloukkuja suuremmissa tuloluokissa. Esimerkiksi jos marginaaliveroaste olisi jossain tuloluokassa  95% niin ihmistä kannustaisi rahasumman a hankkimiseen ainoastaan rahasumman osuus 0.05 * a.

 

Vaihtoehtoiskustannus - Mikä se on?

Vaihtoehtoiskustannuksilla tarkoitetaan valintatilanteessa olevien vaihtoehtojen erotusta. Vaihtoehtoiskustannuksia tarkastelemalla voi löytää näkökulmia, jotka selittävät ihmisten kimmokkeita ja käyttäytymistä.

Esimerkiksi jos Pekka voi käyttää seuraavat 2 tuntia joko:

  • a) ajamalla naapurin nurmikon palkkaa 20 euroa vastaan, aikaa kuluu 2 h
  • b) vahtimalla naapurin lapsia palkkiota 15 euroa vastaan, aikaa kuluu 1 h
  • c) Viettämällä vapaa-aikaa olemalla kotona ja katsomalla televisiota ilman palkkiota

Vaihtoehtoiskustannukset rahan suhteen ovat vaihtoehtojen a ja c välillä 20 euroa,  a ja b välillä 5 euroa. Vapaa-ajan suhteen vaihtoehtoiskustannukset ovat a ja b välillä 1 h, a ja c välillä 2 h.

Vaihtoehtoiskustannukset ovat hyödyllisimpiä ottaa mukaan tarkasteluun silloin, kun ihminen kuluttaa tai vastaan ottaa vähintään summan joka on suurempi kuin 0. Sellaisessa tilanteessa niiden  huomioiminen voi helpottaa asioiden ja ihmisten kimmokkeiden tarkastelemista.

 

Voiko työttömyys olla valinta?

Tuki- ja työttömyysetuusjärjestelmiä tarkastellessa minusta on välttämätöntä pohdiskella työttömyyttä valintana.

Voiko yhteiskunnassa olla moraalisesti kestävällä pohjalla ajatus, jossa osa ihmisistä jäyttäytyy harkitusti työttömäksi ja osallistumatta yhteiskuntaan, sekä elää yhteiskunnan tuella?

Minusta tämä on hyvin tärkeä kysymys. Henkilökohtaisesti ajattelen että minusta tällainen valinta täytyy mieltää sosiaaliseseti hyväksyttäväksi toimminnaksi, josta ihmistä ei tule tuomita. Mutta yhteiskunnan taloudellinen kehitys ei välttämättä kestä tällaisen mallin toteuttamista, sekä on perusteltua väittää että muilla yhteiskunnan jäsenillä ei ole velvollisuutta antaa tekemästään työstä sitä osaa, joka vaaditain näin valitsevien ihmisten elämän mahdollistamiseen, heillä on moraalinen oikeutus katkeruudelleen.

Minusta on luonnollista uskoa ihmisistä että he haluavat osallistua yhteiskunnan toimintaan eivätkä halua olla pelkästään muiden ihmisten työn varassa. Mutta kaikki ihmiset ovat muiden ihmisten toiminnan varassa, sillä yhteiskunta perustuu yhteistyöhön ja osallistumiseen. Yksin me emme ole mitään, emmekä saisi mitään merkityksellistä aikaan. Yhteistyössä jokainen tekee jotain yhteisen hyvän eteen, silloin kukaan ei ole vain muiden varassa. Ihminen, joka jäyttäytyy ulkopuolelle harkiten vaikka vaihtoehtoja olisi, minusta toimii tietyllä tasolla yhteistyön periaatteen vastaisesti. Minusta on perusteltua olettaa että työttömien enemmistö haluaisi osallistua yhteiskunnan pyörittämiseen taloudellisesti.

Ihmiset tavoittelevat usein omaa etuaan. Taloudelliset lainalaisuudet suurelta osin nojaavat ihmisten rationaaliseen itsekkyyteen. Tätä rationaalisen itsekkyyden ja hyödyn tuottajan näkökulmaa on taloustieteilijöiden puolestakin kritisoitu (mm. Amartya Sen), enkä itse usko tällaisen väittämän vedenpitävyyteen. Pikemminkin minusta on niin, että yleisellä tasolla ihmisten toiminnassa väistämättä näkyy taloudellisten intressien kertautuvat ja tilastolliset vaikutukset, mutta yksilötasolla emme voi odottaa löytävämme täydellistä itsekkyyttä ja pelkästään rahasta ja materiasta kiinnostuneisuutta. Yksittäisten ihmisten valintoja silti ohjaa osaltaan taloudellinen intressi.

Goethelta löytyy tähän yksi osittain sopiva mietelause (Painotus lisätty): "Heikkojen henkien vikana on, että he mietiskellessään heti siirtyvät yksityisestä yleiseen, sen sijaan että yleinen on löydettävissä vain kokonaisuudesta."

Yksilötasolla ihmiset ovat kaikki erilaisia ja monet meistä ovat välittäviä ja empaattisia olentoja, joiden tavoitteet ovat tunnepitoisia, abstrakteja ja persoonallisuuden ilmentymää.

 

Työ on ihmisille paljon muutakin kuin keino saada summa rahaa.

  • Yhteiskunnallinen asema, jota mielestäni ihmiset hyvin alitajunteisella tasolla seuraavat, on yhteydessä ammattiin tai työhön.
  • Ihmisen henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet voivat johtaa ammatinvalintaan.
  • Ihmiselle mielekäs tapa kohdella muita ja vuorovaikuttaa heidän kanssaan voi johtaa ammatinvalintaan.
  • Ihmiselle työ tarkoittaa yhteistyötä ja yhteiskuntaan osallistumista hyväksyttävällä tavalla.
  • Työ tarkoittaa ihmiselle turvallisuutta ja sopeutumiskykyä, lupausta huomisen selviämisestä.
  • Työ on keino huolehtia lähimmäisistään.
  • Tapa olla oma itsensä ja vaikuttaa siihen kuka on muulle maailmalle
  • Ja muitakin asioita..

Yllä mainitun kaltaiset tekijät motivoivat ihmisiä työhön. Eivät vain raha ja eurot. Minusta useimpia ihmisiä eurot eivät motivoi kovinkaan paljoa, sen sijaan sen merkitykseen liittännäiset asiat voivat selittää motivaatiota hankkia rahaa.

Minusta on olennaista ymmärtää näitä tekijöitä mikäli pyrkii ratkaisemaan yhteiskuntaa vaivaavia ongelmia kuten työttömyyttä. Ei ihminen voi kokea huolehtivansa lähimmäisistään "pakkotyössä", jonka järjestäminen ei edes ole taloudellisesti kannattavaa. Kenelle osallistuminen vastikkeellisen sosiaaliturvan mukaiseen toimintaan olisi osoitus yhteiskunnallisesta statuksesta? Kuka haluaa ilmaista sitä kuka on maailmalle tällä tavalla?

 

 

Kannustinloukut tarkoittavat työttömyyden olevan valinta. Jos ajattelet että kannustinloukut aiheuttavat työttömyyttä - silloin ajattelet myös ihmisten valinneen työttömyyden.

Ajallisten vaihtoehtoiskustannusten suhteen työttömyys on perusteltava valinta. Jos tukien saamisen edellytyksenä on kaavakkeiden täyttäminen ja siihen kuluu esimerkiksi 1 tunti kuukaudessa, on vaihtoehtoiskustannus vapaa-ajansuhteen työttömyyden ja työllisyyden välillä suuri.

Rahallisia vaihtoehtoiskustannuksia selvittäessä on luonnollisesti huomioitava työttömyyden ja työllisyyden välillä oleva tulotason muutos.

 

Nyky-yhteiskunnassa voi suurin piirtein toteutua esimerkiksi seuraava henkilö A:n tilanne:

Henkilö A on työtön. Hänellä on kuukaudessa kulutukseen 480 euroa ja ylimääräistä vapaa-aikaa vuorokaudessa unikorjattuna 16 tuntia eli 30 päivän kuukauden mukaan laskettuna 480 tuntia vapaa-aikaa.

Henkilö A osallistuu osa-aikaiseen työskentelyyn 20 tuntia viikossa. Hänellä on nyt kuukaudessa kulutukseen 700 euroa ja vapaa-ajasta vähenee 30 päivän kuukauden mukaan laskettuna 86 tuntia, jolloin unikorjattua vapaa-aikaa jää 394 tuntia.

A:n Konkreettinen vaihtoehtoiskustannus on +220 euroa ja -86 tuntia. ~ 2.55 euroa tunnilta.

A:n Suhteellinen vaihtoehtoiskustannus on tulot +45% ja vapaa-aika -18% kun työttömyys nimittäjänä.

Lisäksi jos vaihtoehtoiskustannukseen yhdistetään oman auton tarvitseminen työssä käymiseen, bensakuluista ja muista menoista johtuen ero voi kuroutua vielä pienemmäksi. Mutta toki työttömälläkin voi olla auto, ja työmatkoista maksaa korvata kilometrikorvauksia, jolloin suoraan vaihtoehtoiskustannuksiin voidaan lukea ainoastaan kilometrikorvausten ulkopuolelle jäänyt tarkasti työmatkoihin rajoittunut bensan kuluminen.

 

 

Vastikkeellisen sosiaaliturvan kannattajat - Keitä he ovat ja miksi?

Sosiaaliturvasta ja erityisesti sen vastikkeellisista versioista kirjoittaminen on erityisen hankalaa, kuten jo kirjoituksen alussa yritin tuoda esille. Käsite on epämääräinen ja sumea, ihmisillä on erilaisia mielikuvia siitä mitä tämä sana pitää sisällään. Eri kirjoittajille ja puhujille sana tarkoittaa aivan erilaisia asioita. Perusteet vaihtelevat ihmisestä toiseen. Mainitsen seuraavaksi muutamia tärkeimpiä perusteita ja vaikuttimia:

 

Sosialismia vastustavat ihmiset haluavat vastikkeellisen sosiaaliturvan muuttaakseen yhteiskuntaa kohti järjestelmää, jossa tulonsiirrot eivät voi olla ihmisten toimeentulon perusta vaan yhteiskuntaan osallistuminen on niidenkin edellytyksenä.

Liittovaltion kannattajat eli federalistit sekä Unionin kanssa lähentymishaluiset ihmiset haluavat integroitua Euroopan Unionin kanssa muuttamalla Suomen työttömyysturva vastikkeelliseksi. Ajatus vastikkeellisesta sosiaaliturvasta lähtee Euroopan Unionista, EU vaatii asumisperusteisesta sosiaaliturvasta luopumista. Tämä on yksi askel kohti liittovaltiota ja yhteensopivuutta EU:n mahdollisten fiskaalisten tulonsiirtojärjestelmien kanssa.

Suomen kansantalouden tilasta kiinnostuneet ihmiset voivat kannattaa vastikkeellista sosiaaliturvaa työttömyyskustannuksien keventämisen näkökulmasta, kansantalouden parantamiseksi tai vaihtoehtoiskustannuksia ja kannustinloukkuja pienentääkseen.

Työttömien voinnista välittävät ihmiset saattavat pragmaattisesti kannattaa vastikkeellista sosiaaliturvaa perusteina ajatus, että pienet velvollisuudet ja osallistuminen yhteiskuntaan ylläpitävät terveyttä ja työkykyä.

"Tarkoituksellisesta" työstä kiinnostuneet ihmiset saattavat ajatella vastikkeellisen sosiaaliturvan olevan keino saada ihmisiä tekemään työtä, jota kukaan ei tee, sillä niistä ei voida maksaa hintaa, joka vastaisi kysyntää. Näin ajattelevat haluavat teettää työttömillä työtä, joka ei ole vapailla markkinoilla kannattavaa.

Työttömien rangaitsemista toivovat näkevät vastikkeellisessa sosiaaliturvassa sanktion työttömille.

 

 

Vaihtoehtoiskustannuksista perustelu vastikkeellisuuden taloudellisuudelle

Asettamalla yhteiskunnan työttömille tarkoitettujen tukien normin sisältämään tietyn määrän osallistavaa toimintaa vaikutetaan työttömyyden ja työllisyyden välillä oleviin ajallisiin vaihtoehtoiskustannuksiin. Minusta tämä ei tarkoita sitä että heiltä, jotka eivät osallistu, pitäisi evätä kaikki tuet. Normaali tuen suuruus voidaan kytkeä osallistumisen vähimmäiseen määrään.

Esimerkiksi jos normaali työttömyysetuus tai tuki edellyttää 16 tunnin viikottaista osallistumista työtehtäviin, on muutos tilanteeseen, jossa työtunteja normaalissa työsuhteessa olisi 32 puolet pienempi kuin mitä se olisi vastikkeettomien tukien kanssa.

 

 

Kuntouttava työtoiminta ja välityömarkkinat

Minusta työttömyysetuus- ja vastikkeellisuusjärjestelmän toteuttamisen yhteydessä täytyy kuntouttavasta ja tuottamattomasta työstä selvästi eritellä tuottava työ.

Selkein ja luotettavin tapa varmistaa työn tuottavuus on markkinoiden avulla määräytyvä hinta- ja/tai kysyntä.

 

Kuntouttava työtoiminta keskittyy ihmisen työkyvyn, terveydentilan sekä mielenterveyden kohentamiseen mielekkäissä tehtävissä, jotka mahdollisesti sisältävät sosiaalista vuorovaikutusta. Tämän järjestelyn ei tarvitse olla taloudellisesti kannattavaa tai tuottavaa työtä, silloin kun selvästi rajautuu sosiaalisesti perusteltavaan hyödyllisyyteen. Vaikka järjestelmä ei maksaisi itseään takaisin, jos se kohentaa osallistujien elämänlaatua minusta se on kannattavaa.

 

Välityömarkkinat ovat porras työttömyyden ja vapailla markkinoilla työllistymisen välillä. Kuntouttava työtoiminta on eriasia, sillä kuntouttavalla on hyvin vähän tekemistä markkinoiden kanssa.

Palkkatukijärjestelmä on hyvä esimerkki minusta toimivasta välityömarkkinajärjestelystä. Palkkatuessa työnantajalle korvataan osa työntekijän palkasta. Työnhakija neuvottelee tai esittelee palkkatukijärjestelmän työnantajalle hakuvaiheessa. Minusta tämä on hyvä tapa alentaa kynnystä työelämään kiinni pääsemiseen. Sen ainoa huono puoli minusta on, että monet niistä syistä, jotka voivat johtaa työttömyyteen tai vaikeuksiin löytää työtä, saattavat estää myös palkkatuella työllistymisen. Esimerkiksi jos tarkoituksena on ottaa palkkatuki puheeksi työhaastattelussa, voi olla ettei henkilö tule valituksi muiden hakijoiden joukosta työhaastatteluunkaan.

Sosiaalisesti perusteltava työ ei ole taloudellisesti kannattavaa, mutta perustuu sosiaaliseen hyötyyn kuten ihmisten auttamiseen. Yhdistysten toiminnan tukemisen voi mahdollisesti lukea sosiaalisesti perustelluksi, mutta mikäli toiminta on taloudellista, on ilmaistyö erittäin kyseenalaista.

 

Positiiviset vaikutukuset terveyteen ja työkyvyn ylläpitämiseen ovat minusta vahva perustelu vastikkeellisten toimintojen kannattavuudelle sekä sosiaalisessa että taloudellisessa mielessä.

 

 

Välityömarkkinoiden järjestäminen vastikkeellisuudesta riippumatta saattaa olla kannattavaa, mutta haasteellista. Seuraavaksi yritän käsitellä olennaisia kysymyksiä välityömarkkinoiden suhteen.

 

Työmarkkinavaikutusten paradoksaalisuus

Työn taloudellisesta kannattavuudesta varmistumiseksi luotettavin mekanismi on kysyntä yksityisellä sektorilla. Kysyntä edellyttää hinnan asettamista työlle. Välityömarkkinoiden suhteen hinta on todennäköisesti alhaisempi.

Matalammalla kynnyksellä työllistävän henkilön mahdollisuus päätyä takaisin työelämään paranee välityömarkkinoiden avulla. Välityömarkkinat voivat kuitenkin laskea kysyntää työlle, mikä itsessään heikentää kaikkien alalle työllistyvien mahdollisuuksia normaalipalkkaiseen työsuhteeseen. Tämä koskee myös välityömarkkinoiden kautta osallistuvaa henkilö itseänsä.

 

Välityömarkkinat saattavat tuottaa joustoa työmarkkinoille kohdistuvasta kysynnänlaskusta huolimatta - ja mahdollisesti myös sen vuoksi

Mielestäni olennainen tekijä on sitoa välityömarkkinoilla tapahtuva kuukausittainen työaika jonkin maksimimäärän alapuolelle. Tällä tavalla rajoittuu myös työmarkkinavaikutus, sillä alhaisemmalla palkalla tehdyn työnmäärä on työntekijöihin nähden alhaisempi. Jotta työnmäärää voisi kasvattaa, palkkamenotkin kasvavat. Tapa on myös yhteensopiva normaalien marginaalikustannusten määritelmän kanssa.

 

Välityömarkkinoilla työllistyvän henkilön epäoikeudenmukainen kohtelu

Mikäli välityömarkkinoiden kautta työllistyvä henkilö tekee samaa työtä, mutta selvästi huonommalla palkalla kuin yksityisillä markkinoilla työllistynyt henkilö, minusta kyseessä on moraalinen vääryys ja epäoikeudenmukaisuus osallistujaaa kohtaan. Tätäkin seikkaa voidaan lieventää rajoittamalla välityömarkkinoilla tapahtuvan työn kestoa. Palkkatukijärjestelmässä tällaista ongelmaa ei tosin ole.

Taulukkopalkkaa alhaisemmalla palkalla työllistetyn välityömarkkinaosallistujan suhteen tämä ongelma kuitenkin on.

 

Kilpailuvaikutukset yksityisellä sektorilla yksityisellä sektorilla toimivien yritysten keskinäisen kilpailun suhteen on haitallista jos välityömarkkinoiden työntekijöiden hyödyntäminen tuottaa kohtuuttoman kilpailuedun yritykselle. Erityisesti jos vain rajoitetuilla tahoilla on mahdollisuus tällaiseen hyötyyn. On myös moraalisesti kyseenalaista, voiko yritys hyötyä työntekijästä, jolle maksaa alhaisemman korvauksen kuin muille työntekijöille. Tämän näkökulman ristriiita tosin toteutuu jo palkkatukijärjestelmän yhteydessä.

Kansantaloudellinen etu olisi kuitenkin ihmisten osallistuminen mahdollisimman tuottavaan työhön. Minusta se tavallaan edellyttää juuri yksityisellä sektorilla kilpailutilanteessa toimivien yritysten hyödyksi työskentelemistä, tai vaihtoehtoisesti, julkisen sektorin hankkeiden toteuttamista.

Mikäli yrityksillä menee paremmin se on lähtökohtaisesti kaikkien etu. Jos vastikkeellisesta järjestelystä löydetään potentiaalia edistää yritysten toimintaa, siihen on luettava positiivisia puolia. Oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden täytyy jotenkin toteutua keinoissa ja ehdoissa, vaikka ne olisivatkin kansantaloudellinen etu.

 

Rajatuottavuuden (eng. Marginal productivity) näkökulman ja välityömarkkinoiden mahdollinen yhteensopivuus

Kiteytetysti yrityksillä on mahdollisuus palkata useampia työntekijöitä, mutta niin toimiminen voi vähentää voittoa. Useimmilla (kehittymättömässä tilassa olevilla) liiketoiminnan instansseilla on optimaalinen henkilömäärä, jonka ylittäminen pienentää tulosta. Optimoiduttuaan tähän pisteeseen lähes kaikilla näillä yrityksillä olisi mahdollista palkata vielä yksi työntekijä jos hänelle vain tarvitsisi maksaa pienempää palkkaa tai jos työntekijän odotusarvoisesta ja tuntemattomasta tuottavuudesta voisi korjata pois vaihtelusta johtuvan riskin. Silloin uuden työntekijän palkkaamisen ei tarvitse johtaa muiden tekemien työtuntien vähentämiseen.

Näiden muuttujien suhteet ovat tapauskohtaisia, vaikka yleisellä tasolla niitä voidaankin soveltaa tilastollisesti.

Kiinteiden ja liikkuvien kustannusten välillä on tietynlainen liukuma, minusta on virheellistä puhua absoluuttisesti jommasta kummasta, kun kyse on pikemminkin suhteellisesta erosta johtuvasta mutta hyödyllisestä erittelystä.

Esimerkiksi yhdellä laitteella voi tehokkaasti työskennellä vain 2 henkilöä, kolmannen henkilön työskenteleminen laitteella vähentäisi työpanosta per henkilö, mutta nostaisi kokonaistyöpanosta. Neljännen henkilön lisääminen saattaa ruuhkautumisen vuoksi laskea kokonaistyöpanosta.

Tällaisessa tilanteessa neljännen henkilön olisi kannattavaa etsiä vaihtoehtoinen työtapa, kuten työtilojen siistiminen ja järjestäminen, tai työskentely ilman laitetta, tai jotain muuta. Ideaalitilanteessa työntekijät ovat joko koulutettuja esim ammattinsa puolesta tai pystyvät muutoin itse täysin itsenäisesti päättelemään kaikkein tehokkaimman tavan toimia kussakin tilanteessa. Tietenkään käytännössä niin ei ole, mutta ihminen luontaisesti pyrkii optimoimaan resurssien käyttämistä löytämällä esimerkiksi itselleen mieluisampia työtapoja. 

Välityömarkkinat yksityisellä sektorilla. Mielestäni välityömarkkinoilta yksityiselle sektorille alhaisemmalla palkalla työllistyvien suhteen olisi mahdollista sellainen järjestely, jossa työnantaja ilmoittaa kaikkien muiden työntekijöiden tekemien työtuntien määrän, ja välityömarkkinoilta osallistuvan henkilön työaikana tämä määrä ei voi laskea.

Sama käytäntö minusta muuten pitäisi olla myös työharjoittelijoiden suhteen.

Lisäksi palkallisessa työsuhteessa olevien henkilöiden tekemät tuntimäärät voivat olla muutenkin yhteydessä esim. vastikkeellisen toiminnan ja välityömarkkinoiden kautta yksityiselle puolelle työllistyvien henkilöiden tekemien tuntimäärien kanssa jonkin kiinteän suhteen ylärajan avulla esim. 1:10.

 

 

Tuottavalla työllä täytyy olla hinta

Yksi syy miksi julkisen sektorin sosialistisesti järjestämiä tehtäviä voi perustellusti kutsua Orjatyöksi on minusta se, että työstä hyötyvä taho ei maksa siitä mitään.

Julkisen sektorin kulutuksen lisäksi minusta tuottavalla työllä täytyy olla hinta, sillä siten voidaan varmistaa työn tuottavuus. Samalla voidaan selvästi erottaa toisistaan sellainen työskentely, joka ensisijaisesti tähtää kuntoutumiseen, sellaisesta työstä, joka tähtää tavalliselle työmarkkinoille siirtymiseen. Haitallisten työmarkkinvaikutusten riskin minimioimista edesauttaa tuottavan työn hinnoittelu.

Hinnoittelematon työ voi tuottaa jotain muuta kuin rahallista hyötyä. Kyse on ensisijaisesti sosiaalisesti perusteltavista järjestelyistä, ihmisten auttamisesta muunlaisessa toimintaympäristössä kuin taloudellisessa ja rahaa liikuttelevassa.

 

Byrokratiaan kuluvat summat osa työllisyysasteen vaikutuksia julkisen sektorin

Sosialistisesti järjestettyihin työllistämistoimenpiteisiin kuluu huomattavia summia sillä niiden järjestämiseen täytyy palkata henkilökuntaa. Taloudellisesti kannattamattoman toiminnan ylläpitäminen voi itsessään vaatia myös työtehtävien järjestämistä jolloin kulut kertautuvat. Suomeen on kästitykseni mukaan myös muodostunut taloudellisen toiminnan haaroja, jotka suoraan hyötyvät ilmaistyövoiman käyttämisestä. Negatiivisella palkalla ylläpidetään kolmannen sektorin toimijoita, kun kunnat maksavat ilmaistyöntekijöiden vastaanottamisesta korvauksen työnantajalle.Tällaiset kolmannen sektorin toimijat ovat minusta moraalisesti arvelluttavia silloin kun niillä on myös huomattavaa vakituista henkilökuntaa palkallisena työssä, sekä ne kyseenalaistavat julkisen sektorin kannattavuuden toiminnan ollessa kestämättömällä pohjalla pitkällä aikavälillä.

 

 

Teksti jäi hieman kesken, mutta täydennän sitä varmaankin myöhemmin.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Pekka Pylkkönen

Luentona tämä varmaan kelpaisi valtsikan saliin, vahvoja mielipiteitä saa tosin hakemalla hakea :)

Toimituksen poiminnat